Kyselytutkimuksen ylimitoitettu julkisuus - Lisäävätkö ravintolisät todella kuolleisuutta

LATAA tulostettava versio artikkelista (pdf, 336 Kt)

Dietary Supplements and Mortality Rate in Older Women

(Ravintolisät ja iäkkäämpien naisten kuolleisuus)

Arch Intern Med/Vol 171 (No. 18)
Jaakko Mursu, PhD; Kim Robien, PhD; Lisa J. Harnack, DrPH, MPH; Kyong Park, PhD; David R Jacobs Jr, PhD.

American Medical Associationin omistamassa lehdessä julkaistiin äskettäin tutkimus, jossa tarkasteltiin iäkkäämpien amerikkalaisten naisten ravintolisien käyttöä. Tutkimus antaa sellaisen kuvan, että lähtökohtaisesti terveiden naisten elinikä lyhenee, mikäli he käyttävät ravintolisiä. On syytä tutkia, miten tällaiseen johtopäätökseen on tultu.

Tutkimus aloitettiin vuonna 1986 ja se oli yksinomaan kyselytutkimus, jolla selvitettiin naisten elintapoja, lisäravinteiden käyttöä sekä mahdollisia sairauksia. Sitä voidaan kutsua myös havannointitutkimukseksi, sillä siinä ei mitattu missään vaiheessa yksittäisten vitamiinien, mineraalien tai rasvahappojen pitoisuuksia veressä. Muitakaan laboratoriomittauksia ei käytetty vaan "kuolema ratkaisee" oli ainoa kriteeri. Kyselyt toistettiin vuosina 1997 ja 2004. Tutkimuksen luotettavuus perustui siihen, että naiset muistivat, mitä ravintolisiä he olivat käyttäneet tutkimuksen eli 18 vuoden aikana.

Väestötutkimukseen osallistui vuonna 1986 yhteensä 41836 naista, joista hylättiin heti 3064 naista, koska heidän kyselyvastauksensa olivat puutteellisia tai heidän päivittäinen energiansaantinsa ei täyttänyt kyselyssä asetettuja raja-arvoja. Vuonna 1997 suoritetussa kyselyssä 5361 naista jätti vastaamatta ja vuoden 2004 kyselyssä vastaamatta jättäneiden määrä oli 4486. Viimeisen kyselyn perusteella tutkimuksesta poistettiin vielä 1720 naista, joiden vastaukset olivat puutteellisia tai joiden energiansaanti ei ollut tutkimuksen raja-arvojen mukainen. Yhteensä tutkimuksesta poistettiin 14631 naista. Kokonaisaineisto oli siis 27205 naista eikä 38772, kuten tutkimuksessa mainitaan.

Seurantajakson aikana vuoden 2008 loppuun mennessä kuoli yhteensä 10515 naista. Julkaisussa mainittuun lukuun 15594 on ilmeisesti otettu mukaan koko aineiston kuolleisuus, siis myös ne naiset, jotka oli poistettu tutkimuksesta.

Kyselyissä selvitettiin mahdollisten ravintolisien käytön lisäksi myös vastaajan terveydentila kyselyn ajankohtana sekä se, sairastiko hän jotain sairautta, kuten diabetesta, syöpää tai sydän- ja verisuonitauteja. Myös mm. tupakointi selvitettiin. Kuolinsyyt luokiteltiin raportissa kolmeen ryhmään: sydän ja verisuonitautien aiheuttamat kuolemat, syöpäkuolemat sekä muut kuolemat.

Vastaajat jaettiin kahteen ryhmään: niihin, jotka ilmoittivat, etteivät olleet muistinvaraisesti käyttäneet ravintolisiä ja niihin, jotka ilmoittivat muistinvaraisesti käyttävänsä ravintolisiä. Kyseessä ei siis ole tutkimus, jossa toiselle ryhmälle olisi annettu ravintolisiä ja toiselle ryhmälle ei, vaan raportin tulos perustuu ainoastaan siihen, mitä yksittäinen osallistuja muisti syöneensä tutkimusjakson aikana. Tutkimuksen alussa vuonna 1986 naisten keski-ikä oli 61.6 vuotta ja viimeinen kysely suoritettiin vuonna 2004 eli noin 17 vuotta myöhemmin. Voitaneen olettaa, että osallistujilla on täytynyt olla melkoinen muistikapasiteetti.

Tilastokäsittelyn suhteellinen maailma

Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset menetelmät ovat hyvin mutkikkaita. Lähtökohtaisessa tilastoanalyysissä tehtiin tulosten säätelyä iän ja energiansaannin suhteen. Seuraavassa tilastollisessa käsittelyssä tulokset vakioitiin iällä, energiansaannilla, koulutuksella, asuinpaikalla, diabeteksella, korkean verenpaineella, painoindeksillä, vyötärö-lantiosuhteella, hormonikorvaushoidolla, fyysisellä aktiviteetilla ja tupakoinnilla.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos vastaajalla todettiin tutkimuksen alkuvaiheessa esim. kakkostyypin diabetes, hänen kuolleisuusriskinsä arvioitiin korkeammaksi eikä tämän henkilön kuolema "ollut painoarvoltaan samanarvoinen kuin terveen vastaajan kuolema". Tällaisessa tilastollisessa lähtökohdassa piilee iso virhe. Tiedetään, että moni kakkostyypin diabetekseen sairastunut henkilö muuttaa diagnoosin saatuaan ravinto-, liikunta- ja lisäravintotottumuksiaan ja hänen painonsa voi laskea, minkä vuoksi potilas voi tervehtyä.

Mikäli tällainen tutkimukseen osallistunut kakkostyypin diabeteksesta parantunut henkilö kuitenkin menehtyy aikaisemmin kuin nk. terve ihminen, hänen kuolemastaan "rangaistaan" tilastollisin menetelmin. Kuoleman katsotaan nimittäin johtuneen ravintotekijöistä, vaikka ne itse asiassa ovat mahdollisesti auttaneet henkilöä selviämään sairaudestaan. Näin ollen tällaisen henkilön kuolema painaa enemmän tilastollisessa arvioinnissa ja sen vuoksi niiden vitamiinien ja hivenaineiden, jotka useissa muissa tutkimuksissa ovat osoittautuneet hyödyllisiksi kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, katsotaan nyt edesauttaneen potilaan kuoleman. Sama logiikka pätee kaikissa kolmessa kuolinsyyluokassa (sydän- ja verisuonitaudit, syövät ja muut kuolinsyyt).

Kolmannessa tilastollisessa käsittelyssä tutkimukseen lisättiin yllä mainittujen muuttujien lisäksi alkoholi, rasvahapot, kokojyvätuotteet sekä hedelmät ja vihannekset. Tutkijat olettivat, että henkilö, joka söi paljon hedelmiä ja vihanneksia, oli selvästi terveempi kuin keskivertoihminen. Kun tällainen henkilö kuoli mistä tahansa syystä, sen täytyi johtua muista tekijöistä kuten esimerkiksi lisäravinteiden käytöstä.

Tutkimuksen tulos eri tilastokäsittelyjen jälkeen

Alkuperäinen tilastollinen käsittely iän ja energiansaannin suhteen

Tilastollisissa arvioinneissa puhutaan todennäköisyyksistä. Tilastokäsittelyssä luku "1" tarkoittaa neutraalia riskiä eli teki niin tai näin, sillä ei ole lopputuloksen eli tässä tapauksessa kuolleisuuden kannalta merkitystä. Jos tulos on esimerkiksi 0.95, tarkoittaa se sitä, että kuolleisuus vähenee 5%. Vastaavasti luku 1.15 tarkoittaa, että kuolleisuus nousee 15%.

Raportin taulukosta 2 (Table 2) käy ilmi kuolleisuusriski, kun osallistujien kuolleisuus vakioidaan iän ja energiansaannin suhteen (Age and Energy Adjusted).

Monivitamiinit aiheuttivat kahden prosentin (2%) tilastollisen nousun kuolleisuusriskissä.

Tilastokäsittely 2 ja 3 (Table 2)

Ensimmäisen tilastokäsittelyn jälkeen saatiin haluttu tulos lisäämällä muuttujia aikaisemmin mainitulla tavalla. Näissä analyyseissä vain kalsium alensi kuolleisuutta (0,92, 8% Multivariable Adjustment Version 1 ja 0,91, 9% Multivariable Adjustment Version 2). Raudan kohdalla nousu oli 10%, kun tuloksia oli käsitelty kolme kertaa (Multivariable Adjustment Version 2).

Taulukossa 3 tarkastellaan kuolinsyiden sekä vitamiinien ja hivenaineiden suhdetta. Tilastokäsittely koskee ikä- ja energiakorrelaatiota (Age and Energy Adjusted) sekä nk. monimuuttujakorrelaatiota (Multivariable Adjustment). Koska kolmas tilastollinen malli (Multivariable Adjustment Version 2) tuki tutkijoiden mielestä parhaiten ennakko-olettamusta, taulukossa 3 esitetään vain kolmannen tilastokäsittelyn tulokset verrattuna alkuperäiseen käsittelyyn (Age and Energy Adjusted).

Tilastotulokset ovat samansuuntaiset, kun tarkastellaan syöpäkuolemia (Cancer Mortality). Tässä ryhmässä beetakaroteeni olisi lisäämässä kuolleisuutta 15%, kun muuttujina ovat ikä ja energia. Kupari lisää raportin mukaan syöpäkuolleisuutta 34%. Monimuuttuja-analyysissä positiiviset vaikutukset ovat saatu hävitettyä kaikkien muiden paitsi kalsiumin kohdalla.

Muista syistä johtuvien kuolinsyiden (Mortality from other causes) kohdalla suunta on sama eli useimmat hivenaineet ja vitamiinit vähentävät kuolleisuutta, kun käytetään ikä- ja energiasäätöä. Poikkeuksena ovat jälleen kupari (+21%), monivitamiinit (+12%) ja rauta (+3%). Monimuuttuja-analyysissä tulokset on saatu tasattua, joskin poikkeuksena on tällä kertaa magnesium, joka edellisissä kohorteissa nosti kuolleisuutta, mutta nyt alensi sitä (- 5%).

Taulukossa 4 on analysoitu kuolleisuutta vuositasolla verrattuna vitamiinien ja hivenaineiden käyttöön. Tässäkin taulukossa tulokset on esitetty kahtena ryhmänä (Age and Energy Adjusted sekä Multivariable Adjusted Version 2). Seuranta-aika on jaettu kolmeen jaksoon, jotka ovat samat kuin kyselyjen ajankohdat (1986-1996, 1997-2003, 2004-2008). Taulukko osoittaa, että melkein kaikki vitamiinit ja hivenaineet alentavat kuolleisuutta, kun kuolleisuus korreloidaan eri ajanjaksoina vitamiineihin ja hivenaineisiin korjattuna iällä ja energiansaannilla. Foolihappo, rauta ja osittain myös kupari näyttäisivät nostavan kuolleisuutta eri tarkasteluajanjaksoina. Kun tuloksia analysoidaan käyttäen kaikkia mahdollisia muuttujia (Multivariable Adjustment version 2), on positiiviset tulokset jälleen kerran saatu hävitettyä muiden kuin B-ryhmän vitamiinien, C-vitamiinin ja kalsiumin kohdalla.

Pohdintaa ja yhteenveto

Tutkijoiden oma yhteenveto alkaa lauseella: "In agreement with our hypothesis, most of the studies are not associated with a reduced total mortality rate in older women". Tutkijoiden hypoteesi oli siis, ettei ravintolisillä ole merkitystä ja ettei niitä pidä suositella. Jos tutkijoiden ennakkoasetelma on se, että tuloksen pitää olla negatiivinen, tulos myös saadaan sellaiseksi. Tilastokäsittelyllä kaikki on mahdollista.

Tutkimuksessa on käytetty niin paljon statistiikkaa, erilaisia muuttujia ja adjustointia, että tutkimuksen painoarvo ja tarkoitus jää kyseenalaiseksi. Tutkimus on vain ja ainoastaan muistinvarainen kyselytutkimus ilman minkäänlaista laboratoriotukea. Monimuuttuja-analyysitkin ovat esimerkiksi kuolleisuuden kohdalla ristiriitaiset eri vuosijaksoina, mutta siitä huolimatta analyyseistä vedetään hyvin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Sen, että kalsium kaikista adjustoinneista huolimatta näyttää tämän raportin valossa vähentävän kuolleisuutta, täytyy siis olla erittäin merkittävä tulos.

Ikä- ja energiasäädeltyjä tuloksia ei ole haluttu ottaa millään tavalla huomioon, koska niistä voisi saada lisäravinteiden käyttöä tukevia väittämiä. Tuloksista kuitenkin raportoidaan ilmeisesti siksi, että J. Mursu et al. potevat hieman huonoa tiedeomaatuntoa ja he olettavat valistuneen lukijan ymmärtävän tulosten merkityksen.

Tähän ei valitettavasti media pysty ja tuloksena on täysin ylimitoitettu julkisuus. Medialla ei ole vastuuta laboratoriomittauksiin ja lääketieteeseen perustuvaa ravitsemuksellista tukiterapiaa tarvitsevien potilaiden hoidosta vaan sen vastuu on vain ja ainoastaan julkisuus. On myös merkillepantavaa, ettei yksikään raportin julkaisijoista ole lääkäri, joten raportin tutkijoilla ei ole vastuuta potilaista, valitettavasti.

Kruunuhaan lääkärikeskus

Kaj Mahlberg
tutkija

LATAA tulostettava versio artikkelista (pdf, 336 Kt)